Siirry sisältöön

Edunvalvonta

Aliupseeriliitto osallistuu kaikkeen neuvottelutoimintaan, joilla edistetään jäsenten työolosuhteita ja palkkauksellista asemaa. Edunvalvontatyössä Aliupseeriliitto tekee tiivistä yhteistyötä päätöksentekijöiden, työnantajan edustajien ja muiden henkilöstöjärjestöjen kanssa.

Virkaehtosopimus

Valtion työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista sovitaan virkaehtosopimuksilla. Virkaehtosopimus määrittelee viranhaltijan palvelussuhteen ehdot kuten palkan, työajan ja lomat. Virkaehtosopimuksessa määritellään myös, millaiset työrauhaehdot alalla ovat voimassa ja miten asioista voidaan sopia paikallisesti. Valtion virka- ja työehtosopimuksissa työnantajaa edustaa Valtion työmarkkinalaitos. Työntekijöitä (pääsopijajärjestöt) edustavat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Ammattiliitto Pro.

Aliupseeriliitto neuvottelee JHL:n mandaatilla tarkentavista virkaehtosopimuksista, joita ovat muun muassa aliupseereihin sovellettava palkkausjärjestelmäsopimus ja koko Puolustusvoimien henkilökuntaa koskeva puolustusvoimien työaikasopimus.

Virastoerä

Kun virkaehtosopimuksessa sovitaan, että puolustushallinnon työpaikoilla voidaan sopia paikallisesti sopimusvarallisuuden käytöstä, käydään virastoeräneuvottelut. Neuvottelun osapuolina ovat Puolustusministeriö, Pääesikunta sekä puolustusvoimien työntekijöitä edustavat henkilöstöjärjestöt. Näitä järjestöjä ovat Aliupseeriliiton lisäksi muun muassa, Upseeriliitto, Päällystöliitto ja Maanpuolustuksen henkilökuntaliitto. Aliupseeriliiton hallitus määrittelee neuvottelutavoitteensa jäsenyhdistyksiltä ja henkilöstön edustajilta saatujen esitysten pohjalta.

Aliupseeriliiton edustukset eri toimielimissä

Aliupseeriliitto edustaa jäseniään valtakunnallisissa työryhmissä ja toimielimissä, joissa käsitellään ammattisotilaiden työarkeen liittyviä asioista. Näitä elimiä ovat esimerkiksi

  • Puolustushallinnon henkilöstöpoliittinen yhteistoimintaelin
  • Kriisinhallintahenkilöstön yhteistoimintaryhmä
  • PVPJ-seurantaryhmä, Puolustusministeriön ja henkilöstöjärjestöjen neuvottelujärjestelmä
  • Työaikatyöryhmä
  • Puolustusvoimien yhteistoimintaelin
  • Aliupseeritehtävien vaativuudenarvioinnin keskustason arviointi- ja kehittämisryhmä
  • Meripalvelutyöryhmä
  • Puolustusvoimien työsuojelun keskustoimikunta

Aliupseeriliiton edustaja edistää jäsenten asiaa myös Työttömyyskassa Aarian hallituksessa, SAK:n valtuustossa, JHL:n edustajistossa sekä SAK:n turvallisuusfoorumissa.

Sopimussanastoa

Neuvottelijat:
Palkansaajien edustajat:
Akava = Akateemisesti koulutettujen ammatillinen keskusjärjestö
SAK = Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
STTK = Toimihenkilökeskusjärjestö

Työnantajien edustajat:
EK = Elinkeinoelämän Keskusliitto
KT = Kunnallinen työmarkkinalaitos
VTML = Valtion työmarkkinalaitos
Kirkon Työmarkkinalaitos

Keskitetty tuloratkaisu = työmarkkinajärjestöjen palkoista ja muista työ- sekä virkaehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta jäsenliitot solmivat omat sopimukset.

Liittokohtainen sopimus = palkansaajajärjestöjen ja työnantajien neuvottelema ja sopima sopimus, joka vaihtelee sopimusaloittain.

Ansiokehitystakuu = tavoitteena turvata liukumattomille aloille tasasuhtainen palkkakehitys. Tarkastellaan myöhemmin palkkojen keskinäistä kehitystä ja mikäli joillakin aloilla palkkakehitys on ollut sovittua korkeampaa, korotetaan myös muiden palkkoja sovitusti. Yleensä ansiokehitystakuu on sovittu niin väljäksi, ettei se laukea

Indeksi = suhdeluku, joka ilmaisee mm palkkojen muutosta sovitulla aikavälillä

Järjestelyvara = palkankorotuserä, jonka kohdentamisesta sovitaan liitto- ja virasto-/yrityskohtaisesti

Kustannusvaikutus = ilmaisee, paljonko jokin sopimus tai sen osa nostaa työnantajan työvoimakustannuksia

Laatukysymys = tavoitteena parantaa työmarkkinoiden laadullisia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi työajanlyhennykset tai erilaiset vapaajärjestelyt. Sisältää yleensä kustannusvaikutuksen

Liittoerä = sama kuin järjestelyvaraerä

Matalapalkkaerä = summa, jolla nostetaan prosentuaalisesti enemmän pienipalkkaisten palkkoja. Sovitaan jokin taso, jonka alapuolelle jäävien osuus sopimusalasta ratkaisee erän suuruuden ja tämä jaetaan kuoppakierroksena tai suoraan euromääräisenä kaikkien palkkoihin

Naispalkkaerä = tavoitteena tasoittaa naisten ja miesten palkkaeroja. Laskentapohjana naisten suhteellinen osuus sopimusalalla, mikä kerrotaan sovittu prosenttiluvulla. Näin saatu prosenttiluku kerrotaan sopimusalan kokonaispalkkasummalla, jonka jälkeen saatu summa kohdennetaan naisten ja miesten palkkaerojen tasaamiseksi

Näkemysero tai näkemyshaarukka = vaatimus ja tarjousten ero

Palkkaliukuma = sopimusalalla maksetaan enemmän palkkaa kuin on sovittu. Katso tilastoliukuma

Palkkaperintö = liukuman kaltainen laskennallinen termi, jossa sopimusalalla on jäänyt kohdentamatta sovittu summa

Perälauta = Virkaehtosopimuksen kirjaus, mikä kertoo, miten palkankorotukset toteutetaan, jos sopimukseen ei päästä paikallisesti.

Päänavaussopimus = neuvottelukierroksella ensimmäisenä sovittu työ- tai virkaehtosopimus

Sekalinja tai -ratkaisu = palkankorotukset sovitaan euro- ja prosenttiratkaisuna (esimerkiksi muodossa x euroa, kuitenkin vähintään y prosenttia)

Sopimuskausi = aika, jonka sopimus sovitaan olevan voimassa

Tasa-arvoerä = matalapalkka- ja naispalkkaerän yhdistelmämalli

Tekstikysymys = sopimusasia, joka käsittelee muuta kuin rahaa. Sisältää yleensä kustannusvaikutuksen

Tilastoliukuma = sopimusalalta häviää joko pieni- tai suuripalkkaisia, jolloin palkkakehityksen keskiarvot vääristyvät ja tilaistoissa ilmenee liukumaa jompaankumpaan suuntaan

Virastoerä = sama kuin järjestelyvara tai liittoerä